Kansallispuistot – luonnonsuojelua ja virkistystä
Suomen monimuotoisen luonnon kansallisaarteet on talletettu maamme 40 kansallispuistoon. Näitä mahtavia aarreaittoja kuvaavat koskemattomat hanget, vanhat aarnimetsät, kirkkaat tähtitaivaat, rehevät lehdot, solisevat purot, pitkospuut ja tuoksuvat suot.
Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938. Toisen maailmansodan alueluovutusten jälkeen alkuperäisistä puistoista jäivät jäljelle enää Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot. 1950-luvun lopulta eteenpäin kansallispuistoja perustettiin kiihtyvällä vauhdilla, viimeisimpänä Hossan kansallispuisto Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017.
Kansallispuistojen perustamista puolsi alun perin se, että niitä edeltäneet luonnonpuistot oli perustettu tieteellisiin tarkoituksiin, eivätkä ne vastanneet luonnon virkistyskäytön tarpeisiin. Nykyiset kansallispuistot ovat ilmaisia ja avoimia kaikille, ja ne on suunniteltu monipuolisen virkistyskäytön tarpeisiin luonnonsuojelun ehdoilla. Kansallispuistot perustetaan valtion maille, ja niitä ylläpitää Metsähallitus.
Kansallispuistoja on kaikkialla Suomessa, ja niissä voi kokea eri luontotyypit eri vuodenaikoina. Kansallispuistoissa voi vaeltaa Lapin karuissa erämaissa, meloa Itä-Suomen kuohuvissa koskissa, retkeillä Järvi-Suomen kirkkaiden vesien äärellä tai tarkkailla lintuja Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Kansallispuistojen reitit, tulipaikat ja luontopolut ovat merkittyjä. Puistoissa voi myös yöpyä telttailun sallivilla alueilla tai yöpymiseen tarkoitetuissa rakennuksissa. Osassa kansallispuistoista on esteettömiä reittejä, joita voi käyttää lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla liikkuessa. Usein esteettömille reiteille suositellaan avustajaa. Kansallispuistoista ja niiden reiteistä löytyy tarkempaa tietoa netistä Metsähallituksen ylläpitämiltä sivuilta sekä oppaista, joita löytyy kirjastoista ja kirjakaupoista. Kansallispuiston oppaat saa käyttöönsä myös ilmaisena mobiilisovelluksena.
Kansallispuistojen merkityksestä suomalaisille kertoo niiden laaja suosio. Puistot ovat jopa siinä määrin suosittuja, että ne ruuhkautuvat välillä. Kävijämääriltään suosituimpia vuonna 2017 olivat Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, jossa laskettiin 553 000 käyntiä. Seuraavina olivat Urho Kekkosen kansallispuisto, jossa käyntejä oli 334 700, ja Nuuksio, jossa käyntejä laskettiin 318 900. Kaikissa Suomen kansallispuistoissa laskettiin vuoden aikana yhteensä peräti 3 104 700 käyntiä.
Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joissa jokamiehen oikeudet eivät ole voimassa sellaisenaan. Kansallispuistoissa esimerkiksi kasvien kerääminen tai hyönteisten pyydystäminen on luvanvaraista toimintaa. Onkimista ja pilkkimistä voidaan rajoittaa, ja maa-ainesten ottamiseen ja maan kaivamiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Myös leiriytymistä ja liikkumista voidaan rajoittaa luonnonsuojelullisista syistä. Nämä rajoitukset ovat voimassa runsaan käytön haittavaikutusten minimoimiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Rajoituksista huolimatta kansallispuistot tarjoavat kaikille kävijöille unohtumattomia elämyksiä ja pysyvän yhteyden Suomen ainutlaatuiseen luontoon.
Lähde: Metsähallitus, Luontoon.fi