Kesäisiä runoja

 

Nocturne

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesäyön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehväseppel vehryt, uus.

Eino Leino

 

Keskikesällä

Tähän on ihana oikaista.
Kallion kämmenelle.
Alastomana.
Uimasta päästyä juuri.
Otsalla vielä
märkien hiusten liuta.

Tässä on kesä.
Vieressä, yllä ja eessä.
Neilikan terissä telmien.
Mansikan punassa posket.
Ilojaan ilmoille huutaen
lauluna rantarastaan.
Kurotat kätesi vain
ja kas — se on kesää täynnä!

Tässä on ihana olla.
Kesäkiireitä katsella muurahaisten.
Tämä on onnea, tämä.
Katsella.
Aatoksitta.
Taivas telttana yllä
niinkuin sininen silkki.
Katossa huikean kiiltävä kultaraha.

Uuno Kailas

 

Huoju, huoju, heinäni!

Huoju, huoju, heinäni,
kaunis kesäkorteni!
Verhoasi vehreää
turmelko ei tuulisää.
Tulkoon tuuliainen
hyväellen vainen!

Kiiku, kiiku, korteni,
vehreäinen virpeni!
Pääsi korkealla kanna,
leyhytellä tuulten anna!
Lempeästi liiku,
kiiku, kiiku, kiiku!

Huiska, huiska, hentoisin,
aina aamuin illoinkin!
Huiska ilo mielessä
veräjäni pielessä,
kesänlapsi vieno,
hentoinen ja hieno!

Max Oker-Blom

 

Rannalla

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.

Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilystä
hiekka on väsynyt.

Tulisit aivan hiljaa,
tulisit juuri nyt —

Saima Harmaja